Menu

maaliskuu 2023

Kandidaatintyö

,

Kandidaatintyö

Kandidaatintyö kirjoitetaan kandiopintojen loppuvaiheessa ja se on osa ”Kandidaatintyö ja seminaari” -kurssia. Monelle työn kirjoittaminen vaikuttaa suurelta möröltä, jota on vaikea kohdata. Loppujen lopuksi kandityö on kuitenkin vain kurssi muiden joukossa, eikä siitä kannata ottaa sen enempää stressiä kuin muistakaan kurssitöistä. Mistä tietää, millaisesta aiheesta kannattaa kirjoittaa ja mikä ero on kandityön ohjaajalla ja vastuuopettajalla?

Kandikurssilla käsitellään aiheita, joiden on tarkoitus tukea kirjoittamisprosessia. Läpikäytäviä aiheita ovat muun muassa kandiseminaarin tavoitteet, tiedonhaku, viittauskäytänteet, tekstin rakenne, editointi sekä viimeistely.

Prosessi alkaa työn aiheen valinnalla. Useina vuosina kurssilla julkaistaan lista mahdollisista aiheista ja niiden yhteydestä löytyy aiheen asiantuntija ja hänen yhteystietonsa. Halutessaan voi myös etsiä itse mieluisan aiheen ja aihetta tuntevan henkilön, joka suostuu auttamaan sinua. Tästä henkilöstä tulee oman kandityösi ohjaaja.

Kandityön ohjaaja on henkilö, joka tuntee työsi teeman ja jolla on aiheeseen liittyvää asiantuntemusta. Ohjaaja on usein Aalto-yliopiston professori, mieluiten Perustieteiden korkeakoululla päätoimisesti työskentelevä henkilö (esim. professori, tutkija tai opettaja), joka on suorittanut vähintään maisteritasoisen loppututkinnon. Kurssin aikana hänelle palautetaan versioita työstä ja hän antaa niistä palautetta henkilökohtaisesti. Ohjaaja myös ehdottaa työstä saatavaa arvosanaa.

Kandidaatintyön vastuuopettaja on taas vastuussa kurssin käytänteistä ja hän lukee työt kurssin päätteeksi. Hän myös vahvistaa ja tarvittaessa muuttaa ohjaajan ehdottamaa arvosanaa niin, että se on linjassa kurssin arviointikriteerien kanssa.

Infolaisten 2022 tekemien kandien otsikoita

  • Marginaaliryhmien digitaalinen osallistaminen kaupunkisuunnittelussa
  • Poistotekstiilin uudelleenkäytön ja kierrätyksen tehostaminen
  • Social sustainability impacts of the use of machine learning
  • Smart Cities and Socio-Digital Inequalities
  • Oppimispelien pedagogiset suunnittelumallit
  • Muotoiluajattelu ja sen integrointi organisaatioon
  • Organisaation tuki ensimmäisissä esihenkilökokemuksissa
  • Tuottavuuden johtaminen ketterissä ohjelmistokehitystyöryhmissä

Lisää kanditöitä voit löytää täältä hakemalla Kandidaatintöitä hakusanalla “Informaatioverkostot”.

Omatoimisia noppia täyttämään viimeiset kolot tutkinnossa

,

Omatoimisia noppia täyttämään viimeiset kolot tutkinnossa

Kaipaat sitten omatoimisia kursseja vapaavalintaisiin opintoihisi tai tarvitset muutaman nopan täyttämään tutkinnon, niin tähän osioon on listattu muutamia infolaisten hyväksi toteamia verkkokursseja. Aina voi myös tutkia itse MOOC-valikoimaa ja kysyä opintosuunnittelijoilta mielipidettä, ja jos tekee hyvän löydön kannattaa se ehdottomasti jakaa kavereille!

  • Enterprise systems architecture 5op
  • Introduction to Digital Sustainable Life 5op
  • Antirasismin perusteet 5op
  • Web Software Development 5op
  • Starting Up 2op
  • Elements of AI 2op (SCI:llä kurssista saa 1op ja sen voi sisällyttää vain kandiopintoihin)
  • Ethics of AI 2op (SCI:llä kurssista saa 1op ja sen voi sisällyttää vain kandiopintoihin)
  • Blockchain Business Applications 1op

Työharjoittelu

,

Työharjoittelu

SCI:llä on mahdollista saada töistä 1-10 opintopistettä sekä kandi- että maisteritutkintoon, mikäli työtehtävät liittyvät infolla opiskeltaviin asioihin. Harjoittelu sijoittaan tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin, ja se voidaan suorittaa joko kotimaassa tai ulkomailla. Pääsääntöisesti omassa yliopistossa suoritettuja työtehtäviä, luottamustehtäviä ja opiskelijan omia projekteja ei hyväksilueta harjoitteluksi.

Tutkintoon hyväksyttävän harjoittelun tulee liittyä ohjelman opintoihin ja sen tulee olla suoritettu opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen. Harjoittelun tavoitteena on kehittää ja syventää opinnoissa saatuja tietoja ja taitoja sekä perehdyttää harjoittelija työympäristöön.

Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhtä opintopistettä. Harjoittelu voi myös olla osa-aikaista, jolloin yhtä opintopistettä vastaa 80 tunnin harjoittelu. Puolikkaita opintopisteitä ei myönnetä.

Harjoittelusta voi lukea lisää kurssin MyCourses-sivuilta kandissa kurssikoodilla SCI.harj ja maisterissa kurssikoodilla SCI.trai.

Oman osaamisen paketointi

,

Oman osaamisen paketointi

Oman osaamisen sanoittaminen ei ole helppoa kenelläkään, mutta erityisen haasteellista se on infolaiselle. Mitä tehdä, kun oma kokemus omista opinnoista on “paljon kaikkea, muttei mitään kunnolla”? Tässä osiossa yritetään tarjota apua infolaisille tyypillisen osaamisen sanoittamiseen.

Koska oman osaamisen sanoittaminen on infolaisille yleinen ongelma, kannattaa hyödyntää kanssaopiskelijoita ja alumneja, ja käyttää samoja hyväksitodettuja sanoja kuvaamaan infolaista osaamista. Juttele siis muille opiskelijoille tai tutki, miten muut infolaiset kuvailevat osaamistaan esimerkiksi LinkedInissä. Killan yrityssuhdetiimin podcastin athene.fi/excupodi jaksoissa on usein infolaisia ja jaksoista voi saada ideoita siihen, miten kuvailla infolaista osaamista!

2021 tehdyssä Informaatioverkostojen alumnikyselyssä kysyttiin “Mitkä asiat informaatioverkostojen koulutusohjelmassa erityisesti valmistivat sinua työtehtäviisi?”, tässä niistä muutama nosto:

  • Ryhmä- ja projektityöt, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutustaidot
    • Infolaiset tekevät paljon ryhmätöitä opinnoissaan ja niistä kertyy taitoja, joita helposti pidetään itsestäänselvyytenä. Harvoissa ammateissa tehdään töitä täysin yksin, joten nämä taidot ovat hyvin olennaisia.
    • Alumnit mainitsivat seuraavia ryhmätöistä kumpuavia työelämätaitoja vastauksissaan: ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot, erilaisten ihmisten kanssa työskentely, kyky esiintyä, projektien suunnittelu ja ohjaus, työpsykologia ja johtaminen, epävarmuuden sietämisen opettelu, tiivishenkinen ja ratkaisukeskeinen tiimityö, innostunut asenne vaikeitakin ongelmia kohtaan, yhteistyö ja viestintä ryhmän sisällä, brainstormaus ja vastuun ottaminen ja sen kantaminen ryhmässä.
  • Monipuolisuus ja poikkitieteellisyys
    • Poikkitieteellisyys opettaa infolaisille kyvyn ymmärtää ja selittää monimutkaisia asioita eri sidosryhmille, jotka sitten pystyvät keskustelemaan niistä keskenään. Alumnit kokivat, että poikkitieteellinen osaaminen on tämän taidon sydämessä, koska on ymmärrettävä eri sidosryhmien osaamistaustat ja ajateltava vaikeaa konseptia eri näkökulmista
    • Alumnit kertoivat työskentelevänsä tiiviisti teknologia, ihmisten ja talouden rajapinnassa ratkoen ongelmia, jotka ovat linkittyneet kaikkiin näihin alueisiin, jolloin kaikkien rajapintojen edes pinnallisesta osaamisesta on hyötyä.
    • Alumnit mainitsivat seuraavia poikkitieteellisyydestä ja opintojen monipuolisuudesta kumpuavia taitoja: Ymmärrys koodaamisesta, teknologian mahdollisuuksista ja rajoituksista, liiketoiminnan ja devaajien ymmärtäminen, kyky hahmottaa kokonaisuuksia, nopea oppimiskyky, käyttäjäymmärrys, innovaatio-osaaminen, avoimuus ja asioiden näkeminen monesta eri näkökulmasta, kyky työskennellä eri alan osaajien kanssa, systeemiajattelu ja ihmisläheisyys, ihmiskeskeinen lähestyminen liiketoimintaan ja teknologiaan, yleisote tekniikan ja ihmisen väliseen toimintaan, monipuolinen ymmärrys liiketoiminnasta ja asiakaislähtöisestä kehittämisestä, monipuolinen yleisymmärrys digitalisaatiosta ja softakehityksestä, tiedonhaku ja asioiden tarkasteleminen monelta eri kannalta.

Nämä ovat taitoja, joita infon opintojen aikana kehittyy usein ihan huomaamatta. Sen päälle sitten rakentuu vielä tarkemmat taidot esimerkiksi koodaamisen, muotoilun tai bisnesosaamisen muodossa.

Portfolio

Tarkempaa kokemusta voi esitellä portfolion avulla. Koodareille voi olla hyödyllistä oman portfoliosivun koodaaminen, kun taas esimerkiksi muotoilijoille diaesityksen kasaaminen voi olla hyödyllisempi muoto. Portfoliossa voi esitellä aiempia projekteja, kuten koulu- tai vapaa-ajan projekteja. Tärkeintä on kertoa miksi teki mitä teki, ei se miltä projekti näyttää. Kouluprojekteissa on myös olennaista kommunikoida oma panos projektissa.

Mitä sinne portfolioon sitten laitetaan? Tämä riippuu täysin siitä, minkälaisia töitä hakee, mutta esimerkiksi seuraavista kandikursseista voi saada täytettä portfolioonsa: Verkkojulkaisemisen perusteet, Viestintä ja Digitaalinen Media, Liiketoiminnan tutkimusprojekti, ja Käyttäjälähtöinen tuotekehitysprojekti.

Oman polun löytäminen

,

Oman polun löytäminen

Kolmantena opiskeluvuotena alkavat pakolliset kurssit olemaan pikkuhiljaa paketissa ja onkin enemmän valinnanvapautta siitä, mitä kursseja haluaa käydä. Kursseille ilmoittautuessa ei opasteta enää kädestä pitäen, vaan opiskelijan täytyy ruveta pohtimaan omaa polkua. Välillä tämä valinnanvapaus voi tuntua puuduttavalta, kun vaihtoehtoja on paljon mutta mikään ei tunnu varmalta.

Kandin perusopinnoissa pääsee tunnustelemaan, mikä suuntaus infon sisällä – esim. tietotekniikka, tuotantotalous, viestintä, design tai digitaalinen yhteiskunta – sopii juuri itselle. Vapaavalintaisia kursseja pyöritellessä voi reflektoida käytyjä kursseja ja pohtia, mitkä niistä innostivat, ja missä niistä omat vahvuudet voisivat olla työelämän kannalta.

Tienviittoja omalle polulle voi löytää myös esimerkiksi harrastusten tai järjestötoiminnan kautta. Koulu ja omat mielenkiinnon kohteet voi saada pelaamaan loistavasti yhteen, infolaisuuden tuoman joustavuuden turvin! Kukapa olisi tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi oman musiikki- tai urheiluharrastuksen voikin liittää mitä kekseliäämmillä tavoin vaikkapa koulukursseilla opittuihin viestinnän tai ryhmätyöosaamisen taitoihin? Tuotantotalouden ja konsultin siipiäsi voit oikoa case-kilpailuissa kuten Jr. Timesissa tai Dash Design Hackathonissa. Tapoja yhdistää eri osaamisalueita löytyy äärettömästi. Kokeile siis rohkeasti luoda juuri sinun näköisiä komboja, ja saatat matkalla saada hajua omasta jutustasi.

Sinun ei todellakaan tarvitse tietää, mitä teet “loppuelämäsi” tai edes seuraavat kaksi vuotta – riittää, että keskityt siihen, mikä sinua sillä hetkellä kiinnostaa eniten.

Oman suunnan etsiminen opinnoissa – step-by-step

  1. Ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena tehdään pitkälti pakollisia perus- ja pääaineopintojen kursseja. Tällöin voi tunnustella, mikä infon “pääaihealueista” – tik, tuta ja design karkeasti – voisi sopia itselle parhaiten.
  2. Kolmantena vuonna voikin olla hyvä idea reflektoida käytyjä kursseja ja pohtia, mikä aihealueista kiinnostaa eniten ja mihin haluaisi mahdollisesti syventyä enemmän.
  3. Reflektion jälkeen voi lähteä kokeilemaan tai vahvistamaan itselle kiinnostavaa aihealuetta / -alueita.
     → Sivuaineen kautta 20-25 op
     → Pääaineen valinnaisten kautta 15 op
     → Vapaavalintaisten kurssien kautta 15-20 op

Resursseja

  • Infolaisten kursseista on tehty kooste, jonka avulla voi reflektoida kurssien tarkoitusta infolaiselle. Tsekkaa se täältä!
  • Opintojen merkityksen ymmärtämiseen voi olla avuksi myös infolaisille uudistettu Academic Advising malli, jossa hyödynnetään itsereflektointia ja muiden opiskelijoiden kanssa sparrausta. Tutustu siihen täältä!

Vinkit kesätyöhakuun

,

Vinkit kesätyöhakuun

Kesätöiden haku opintojen aikana, erityisesti ensimmäisinä opiskeluvuosina, voi olla hankalaa, sillä näyttöä omista taidoista ei ole vielä kertynyt ja osaamisen rakentaminen on vasta aluillaan. Ei siis kannata verrata liikaa muihin sen suhteen, saako kesätöitä vai ei. Kesäopinnot ovat aina vaihtoehto kesäisin ja myös esimerkiksi kurssiassaroinnit lukuvuosien aikana on hyvä tapa tienata opintojen ohella.

Opinnoista saadut taidot

Infolaisena osaaminen on laajaa, eikä selkeitä syventymisalueita muodostu ainakaan heti opintojen alussa. Siksi onkin tärkeää nostaa esiin niitä pehmeitä taitoja, kuten ryhmätoimintaan, johtamiseen tai ongelmanratkaisuun liittyviä taitoja. Opinnoissa voit myös nostaa esiin roolille olennaisia kursseja, sillä Informaatioverkostot ei itse koulutusohjelmana pakosti kerro yrityksille paljoa. Lisää asiaa oman osaamisen paketoinnista löydät täältä.

Tässä pieni avainsanojen sanapilvi antamaan inspiraatiota ja muistuttamaan kaikesta siitä, mitä me infolla oikeastaan opimmekaan:
koodaus, full stack, johtaminen, ryhmätyötaidot, viestintä, markkinointi, konsultointi, ongelmanratkaisu, tietokannat, UX / UI / graafinen suunnittelu, palvelumuotoilu, pitchaus, liiketoiminnan analysointi, laskentatoimi, looginen päättely, isojen kokonaisuuksien hahmottaminen, aihekokonaisuuksien yhdistäminen, itsensä tunteminen ja johtaminen, kriittinen ajattelutapa, erilaisuuden ymmärtäminen

Portfolio

Tehokas tapa osoittaa omaa osaamista uran alkuvaiheessa on oma portfolio. Portfoliolla tarkoitetaan ansiokansiota, johon voit kerätä kaikki työnäytteesi ja projektit oman osaamisen näyttämiseksi. Esimerkiksi, jos on kiinnostunut koodaamisesta, kannattaa laittaa omat projektinsa näkyville Githubiin, jossa voit näyttää kirjoittamaasi koodia ja projektia verkossa. Designerinä portfolioon kasataan näytteitä omasta design-prosessista, oli se sitten koulu-, vapaa-ajan- tai työprojektin muodossa.

Infolaisten onneksi meillä on jo ensimmäisenä vuonna kursseja, joissa tehdään projekteja. Jos valitset ryhmäprojektin portfolioon, muista mainita tarkasti, mikä oli osuutesi siinä. Projekteja portfolioon voi saada esimerkiksi kursseilta Verkkojulkaisemisen perusteet, Liiketoiminnan tutkimusprojekti, ja Käyttäjälähtöinen tuotekehitysprojekti. Tärkeintä on selittää miksi päätöksiä tehtiin, eikä niinkään se miltä lopputulos esimerkiksi näyttää.

Aiempi “ei relevantti” työkokemus

Vaikka aiempi työkokemus ei liity hakemaasi rooliin, kannattaa siitä kirjoittaa joka tapauksessa. Näin voit osoittaa työmoraaliasi, johtajuustaitoja, oma-aloitteisuutta ja muita pehmeitä taitoja. Myös vapaaehtoistoiminta kannattaa lisätä CV:hen, sillä moni yrityksistä katsoo hyvällä, että näet vaivaa yhteisön edistämiseksi.

Yritysten rekrytoijat lukevat satoja CV:itä päivittäin. Miten voit erottautua muista tässä? Yksi keino on aiempien työkokemusten ja sen impaktin viestiminen metriikoilla esim. “Valmentamani jalkapallojoukkue pääsi top 10 pohjoismaiden suurimmassa turnauksessa, johon osallistui yli 100 joukkuetta”.

Kilpailut ja muut saavutukset

Oletko voittanut jonkin kilpailun? Saitko stipendin koulussa? Näiden listaaminen CV:hen on loistava keino erottautua muista hakijoista. Aallossa on myös monia kilpailuja, joissa opiskelijat pääsevät näyttämään taitojansa ja oppimaan uutta. Näistä tunnetuimpia ovat muun muassa Junction Hackathon, Dash ja Estiemin Times. Viime vuosina infolaiset ovat monialaisellaan osaamisella saavuttaneet menestystä näissä kilpailuissa, kannattaa siis kokeilla näitä!

Itsensä vertaaminen muihin

,

Itsensä vertaaminen muihin

On hyvä tietää, että jokainen ihminen oppii eri tahdissa ja eri tyylillä, joista mikään ei lopulta ole huonompi kuin toinen. Se, että ystäväsi sisäistää kaiken pelkästään luentoja kuuntelemalla, ja sinä et, ei tee sinusta yhtään kaveriasi huonompaa opiskelijaa. Et myöskään näe kaikkea, mitä ystäväsi on joutunut tekemään pärjätäksensä tällä kyseisellä kurssilla.

Muihin vertailu voi olla ajoittain ihan hyödyllistä, mutta sitä ei kannata tehdä liikaa. On tiedostettava itse, millaisiin asioihin keskittyy vertaillessa omaa suoritustaan muihin. Haetko asioita, joissa voisit parantaa, kenties heikkouksia? Nämä kysymykset liittyvät metakognitiivisiin taitoihin, eli omaan kykyyn arvioida omaa osaamistaan, heikkouksineen ja vahvuuksineen.

Tutkimuksissa on todettu yhä uudestaan, että elämässä omiin vahvuuksiin keskittyminen heikkouksien sijaan lisää yksilön kyvykkyyttä ja motivaatiota. Jokaisella on vahvuuksia joillain tietyillä osa-alueilla, ja niiden tiedostaminen antaa hyvän pohjan oman osaamisen kartoittamiseen. Oman osaamisen ymmärryksen pohjalta voit myös alkaa kasvattaa omaa osaamistasi johdonmukaisesti.

Vertailusta ei todennäköisesti kokonaan voi luopua, eikä tarvitsekaan. Kysy ystävältäsi, millaisia keinoja hänellä on keskittymiseen. Pyydä vinkkejä ja jaa omia näkemyksiäsi ystävillesi. Muihin vertaileminen voi parhaimmillaan tarjota mahdollisuuksia kehittyä. Tärkeää on silti aina muistaa, että oman menestyksen mittana voit toimia vain sinä itse.

Lyhyt katsaus 2. kevään opintoihin

,

Lyhyt katsaus 2. kevään opintoihin

Mallilukujärjestyksen mukaisesti edettäessä opintoja on yhteensä 30op. Rauhallisempaan tahtiin opintoja suorittavalle vaihtoehtoiset mallilukujärjestykset löytyvät täältä. Tästä osiosta löydät lyhyen yleiskattauksen toisen vuoden kevään kursseista.

Foundations of Discrete Mathematics

Kurssilla opiskellaan mm. logiikkaa, joukkoja, funktioita ja kombinatoriikkaa. Diskreetti matematiikka avaa ajattelua ja osaamista algoritmien ja datatieteen suuntaan.

Organizing of Business

Syventävä kurssi liiketoiminnan organisoinnin, operatiivisen toiminnan ja innovaatioiden maailmaan. Kurssilla käydään läpi päivänpolttavia liiketoiminnan ilmiöitä.

Liiketoiminnan tutkimusprojekti

Kurssilla tehdään aito oikea asiakasprojekti, jossa ratkaistaan oikean asiakkaan oikea ongelma tai haaste. Kurssilla muotoillaan työsuunnitelma, kerätään relevanttia tutkimustietoa ja tuotetaan perusteltu ratkaisuehdotus annettuun ongelmaan. Tuloksia raportoidaan suullisesti ja kirjallisesti. Tarjoaa erinomaisen pohjan kandityön kirjoittamiseen.

Käyttäjälähtöinen tuotekehitysprojekti

Kurssilla opetellaan käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen perusteita ryhmätyön kautta. Kurssilla työskennellään muotoilumenetelmin monialaisessa ryhmässä.

Ohjelmointistudio 2: Projekti

Kurssilla toteutetaan henkilökohtainen ohjelmistoprojekti ja kyseessä on syventävä ohjelmointikurssi, joka on suoraan jatkoa Ohjelmointi 1 -kurssille.

Pääaineen vaihtoehtoinen / vapaasti valittava / sivuainekurssi

Tähän kohtaan kannattaa valita jokin sellainen kurssi, joka kiinnostaa ihan oikeasti. Tärkeä osa infolaisuutta on erilaisten asioiden kokeileminen. Kannattaa siis miettiä, mitä aihetta olisi miellyttävää kokeilla ensin.

Lyhyt katsaus 2. kevään opintoihin

Vaihto-opinnot

,

Vaihto-opinnot

Vaihto-opinnot step-by-step

Vaihto-opinnot step-by-step

Vaihto-opiskelu on loistavaa aika kehittää omaa kielitaitoa, tutustua uusiin kulttuureihin ja kokea uniikki lukukausi ulkomailla. Hakemiseen sisältyy jonkin verran byrokratiaa, joten ole ajoissa liikenteessä asian kanssa. Vaihtokohteet löytyy Aallon MoveON-portaalista valitsemalla korkeakouluksi SCI.

Moni infolainen sisällyttää vaihdon aikana suoritetut opinnot kansainväliseen sivuaineeseen tai vapaavalintaisiin opintoihin. Kun hyväksyttää vaihdon aikana suoritetut opinnot, muutetaan niiden arvosanat hyväksytty/hylätty -asteikolle. Opintopisteet näistä ovat myös tärkeitä, sillä Aalto jakaa vaihto-opintoihin annetun apurahan kahtena osana, joista jälkimmäisen saa suorittamalla 20 opintopistettä vaihdossa oltua lukukautta kohti.

Aallon sivuilta löytyy ohjeita vaihtoon ja sen suunnitteluun täältä.

Ajankohta ja HOPS

Vaihtoon haetaan tavallisesti kandivaiheessa toisen vuoden keväällä ja siitä eteenpäin. Tätä aikaisemminkin vaihtoon voi hakea. Vaihtoon voi hakea syksyisin ja keväisin, mutta joihinkin kohteisiin haetaan eri ajankohtana kuin muihin kohteisiin. Esimerkki tällaisesta vaihtokohteesta on Japani. Aalto asettaa ehdokkaat vaihtokohteisiinsa sisäisen vaihtohaun perusteella. Jos vaihtokohteeseen hakee enemmän hakijoita kuin on paikkoja, opiskelijat valitaan tunnusluvun mukaan.

Tunnusluku = (suoritetut opintopisteet * keskiarvo) / (läsnäolleet lukukaudet)

Esimerkki: Opiskelija opiskelee kolmatta vuotta ja hakee tammikuussa vaihtoon. Hän on ollut läsnä 6 lukukautta (1. syksy, 1. kevät, 2. syksy, 2. kevät, 3. syksy, 3. kevät). Hänen opintojen keskiarvo on 3.8 ja opintopisteitä 150. Näin hänen tunnuslukunsa on (150 * 3.8) / 6 = 95.

Vaihtohakemus MoveONissa

Vaihtohakemus tehdään Aallon MoveON alustalla. Opiskelijalla on mahdollisuus valita kolme vaihtokohdetta. Aina kannattaa valita kolme hakukohdetta, koska jos opiskelijaa ei valita mihinkään näistä, tarjotaan hänelle “Wild Card” -mahdollisuus. Wild Card -hakutavalla voi hakea vaihtokohteisiin, joissa on vielä tilaa. Wild Card -hakemuksen ehtoihin kannattaa tutustua tarkasti.

Joihinkin kohteisiin vaaditaan myös motivaatiokirje, mutta tyypillisesti vaihtohakemukseen kirjoitetaan perustiedot itsestä ja liitetään mukaan tarvittavat dokumentit, yleensä:

Dokumentti 1: Opintosuunnitelma

Vaihtoa varten on tehtävä opintosuunnitelma siitä, mitä kursseja aikoo ottaa vaihtokohteen yliopistosta ja miten sisällyttää ne opintoihin. Tämä opintosuunnitelmapohja löytyy Aallon sivuilta Word-tiedostona.

Tärkeää on muistaa valita kandissa ainakin 30 ja maisterissa ainakin 24 opintopisteen edestä kursseja, jotka mahtuvat omaan opintosuunnitelmaan (esim. sivuaine, vapaavalintaiset). On myös mahdollista korvata pääaineen kursseja, kunhan kysyy korvattavan kurssin vastuuopettajalta ja opintosuunnittelijalta luvan.

HUOM! Opintosuunnitelma vaatii opintosuunnittelijan ja ohjelman vastuuprofessorin hyväksynnän ja nimikirjoitukset. Ole liikkeessä ajoissa vaihtohaun kanssa, jotta varmasti saat hankittua tarvittavat allekirjoitukset määräaikaan mennessä.

Dokumentti 2: Kielitodistus

Useisiin vaihtokohteisiin vaaditaan jonkinlainen kielitodistus. Usein Aallon kielitodistus riittää melkein kaikkiin kohteisiin, mutta joskus saatetaan vaatia todistusta kansainvälisestä kielitestistä (esim. TOEFL tai IELTS).

Kielitodistuksen saa käymällä Aallon kielikursseja. Toinen tapa saada kielitodistus ilman kurssia on varata aika kielikeskuksen opettajan kanssa, joka testaa kielitaitoasi ja kirjoittaa todistuksen. Edellä mainittu keskustelu kestää noin 30 minuuttia ja on rento.

Dokumentti 3: Opintosuoritusote

Opintosuoritusote listaa nimensä mukaisesti kaikki opintosuorituksesi. Ensin näkyvät suoritetut opintokokonaisuudet niihin kuuluvine opintoineen, sitten suoritetut opintojaksot ja lopuksi opintojaksojen osasuoritukset.

JOO-opinnot

,

JOO-opinnot

JOO-opinnot ovat muissa Suomen yliopistoissa suoritettavia opintoja, jotka voit sisällyttää tutkintoosi. Opinto-oikeutta voi hakea yksittäiselle kurssille tai kokonaisuuteen (esimerkiksi sivuopintokokonaisuuteen). JOO-opinnot voivat tuntua monimutkaisilta, mutta tämä osio pyrkii viitoittamaan tietä kohti opintoja Aallon ulkopuolella. Opintosuunnittelijat voivat myös auttaa tässä prosessissa ja heiltä löytyy ajantasaisinta tietoa.

Monitieteisyys on arvokasta ja informaatioverkostojen opinnot ovat hyvin laajasti yhdistettävissä muidenkin, kuin vain Aallon alojen sivuaineisiin tai vapaavalintaisiin opintoihin. JOO-opinnot vaativat opiskelijalta hieman enemmän oma-aloitteista tutkimista kuin Aallon omat sivuaineet, mutta prosessi on loppujen lopuksi melko yksinkertainen.

Infolaisia on suorittanut JOO-opintojen kautta esimerkiksi Kognitiotieteen ja Viestinnän sivuaineopintoja. Lisätietoa JOO-opinto-oikeudesta löytyy täältä. Opinto-oikeutta voi hakea syksyllä ja keväällä, yleensä huhti- ja lokakuussa.

Selvitä opinnot, joita haluat tehdä toisessa yliopistossa kurssin tarkkuudella

Hakiessasi JOO-opinto-oikeutta, sinun tulee tietää juuri ne kurssit joille aiot hakea opinto-oikeutta. Etsiessäsi kursseja kannattaa etsiä valmiita sivuainekokonaisuuksia yliopistojen nettisivuilta. Tämä voi olla työlästä, mutta kannattaa hyödyntää muita opiskelijoita, jotka joko opiskelevat kohdeyliopistossa tai ovat itse suorittaneet JOO-opintoja.

JOO-opinto-oikeuden hakeminen

  1. Opiskelija tekee ja hyväksyttää henkilökohtaisen opintosuunnitelman, johon halutut opinnot on sisällytettynä.
  2. Opiskelija täyttää sähköisen hakulomakkeen.
    • Huom! Hakemuksen pakolliset liitteet ovat opintosuoritusote ja kotiyliopiston puolto esim. opintosuunnittelijan sähköpostikuittaus tai ote hyväksytystä henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta.
    • Haettavat opinnot tulee eritellä hakulomakkeelle opintojakson/kurssin tarkkuudella.
  3. Aalto-yliopiston oppimispalvelut ilmoittavat myöntöpäätöksestä opiskelijalle.
  4. Mikäli päätös on myönteinen, oppimispalvelut kirjaa opiskeluoikeuden ja lähettää ohjeet opintojen aloittamiseen.

Load More