Dippas of Info
Venla Pesonen
Ketterä muutosmatka suuressa media-alan yrityksessä – havainnot ja periaatteet
Infolla opiskellessani olin kiinnostunut monesta asiasta, mutta minulla ei ollut erityisesti yhtä intohimoaihetta, josta olisin halunnut kirjoittaa dippani. Bongasin Infon koulutusjohtaja Risto Sarvaksen blogista aiheen, jossa pääsisi tutkimaan Ylen ketterää muutosta ja sitä, mitkä periaatteet ja parhaat toimintamallit ohjaavat organisaatiomuutoksia suurissa organisaatioissa. Käytännössä ketterästä muutoksesta puhuttaessa keskustellaan siitä, miten yrityskulttuuria muokataan konkreettisesti kohti ketterämpää, leanimpää ja design-keskeisempää tekemistä.
Dipassa erityisesti haastattelujen tekeminen ja myllääminen oli erityisen kiinnostavaa. Haastattelin 20 Ylen työntekijää, jonka jälkeen selvitin, millaisia teemoja haastatteluissa nousi esiin. Tuloksissa käytiin läpi muun muassa sitä, mitä ketterä muutos on Ylen työntekijöiden näkökulmasta, miten uudet tavat ovat levinneet Ylellä ja mitkä ovat olleet konkreettisia muutoksia siinä, miten työntekijät ajattelevat ja työskentelevät.
Kasper Kylmälä
Pakolaisten työllistymisen esteiden tunnistaminen logistisella regressiolla: Pakolaisten taustatietojen analysointi
Pakolaisten työllistyminen on 2015 pakolaiskriisin jälkeen ollut Euroopassa suosittu poliittinen puheenaihe. Yleinen mielipide sekä pakolaisilla, poliitikoilla että kantaväestöllä kuitenkin on, että olisi hyvä jos pakolaiset työllistyisivät mieluummin hyvin kuin huonosti. Dippatyössäni tartun nimenomaan tähän aiheseen tutkimalla mitkä asiat vaikuttavat pakolaisten työllistymiseen. Dataa tähän hommaan sain huikean määrän Startup Refugees -järjestöltä, joka on viimevuosina haastatellut suuren määrän pakolaisia, välittänyt heille työtä sekä säilyttänyt heihin liittyvää tietoa tutkimusta varten. Tilastollisen analyysin avulla datasta paljastui melko yllättäviä tuloksia, esimerkiksi kansallisuus ei vaikuttanut merkittävästi työllistymiseen. Sen sijaan aiempi työkokemus ja englannintaito olivat ylivertaisesti muita tekijöitä tärkeämpiä.
Mikko Latva-Käyrä
Palvelumuotoilukäytännön leviäminen organisaatiossa: rakenteistumisteorian näkökulma
Diplomityössä tutkittiin, miten yritys omaksuu uuden toimintamallin, palvelumuotoilun, ja millaiset tekijät sen leviämiseen vaikuttavat. Palvelumuotoilu tarkoittaa palveluiden innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilusta tutuin menetelmin ja periaattein. Vaikka diplomityö on tekniikan alalta, yhdistyy siinä humanistiset tieteet, yhteiskuntatiede ja muotoilu: tutkimusmenetelmät on lainattu kulttuuriantropologiasta, teoriapohja on vahvalti sosiologiaa ja tutkimuksen kohde on muotoilua. Informaatioverkostojen laaja-alaiset opinnot antoi valmiudet toimia tieteenalojen välissä ja tehdä merkittävää tutkimusta monille suomalaisille yrityksille ajankohtaisesta ilmiöstä.
Tutkimuksen tuloksena esitellään malli, joka valottaa miten yritys voi uuden käytännön omaksua ja millaiset tekijät tähän vaikuttavat. Asiakasyritys LähiTapiola sai työn avulla tärkeää tietoa siitä, miten voisi jatkossa tukea palvelumuotoilun omaksumista paremmin.
Minja Axelsson
InMoov-robotin suunnittelu autististen lasten tukiviittomien opetuskäyttöön
Dippani lähti liikkeelle siitä, että sen aikaisella työpaikallani Futuricella oli inMoov-robotti, jolle pohdittiin käyttökohdetta. Saimme yhteydenoton Satakunnan sairaanhoitopiiristä, jonka seurauksena idea robotista autististen lasten terapiakäytössä lähti liikkeelle. Kehitimme inMoov-robotin kommunikoimaan autististen lasten kanssa tukiviittomien avulla. He ovat ideaalinen käyttäjäryhmä terapeuttisille sosiaalisille roboteille, sillä he ovat usein kiinnostuneita teknologiasta ja uteliaita ennemmin esineitä kuin ihmisiä kohtaan. Dippani oli hyvin designlähtöinen ja pohdin siinä muun muassa sitä, miltä robotin kannattaisi näyttää ja kuulostaa, miten se vuorovaikuttaa ja käyttäytyy ja toisaalta pohdin myös tutkimusasetelmaa sekä robotin suhdetta ympäristöönsä. Tein poikkieteellistä yhteistyötä muun muassa puheteraupetin, neuropsykologin, laadunvalvojan sekä robotiikan asiantuntijoiden kanssa.
Robotiikka vei mukanaan ja teen tällä hetkellä tohtorin tutkintoa Cambridgen yliopistossa ihmisen ja robotin vuorovaikutuksesta.
Sini Leskinen
Kasvuun valmistautuvan startupin kohtaamat haasteet – etnografinen tutkimus
Dipassani tutkin etnografisin menetelmin erään startupin toimintaa. Startup oli sillä hetkellä valmistautumassa kasvuun ja tutkin erityisesti tässä vaiheessa kohdattavia organisaatiosuunnittelun haasteita. Etnografinen tutkimus pyrkii tutkimuskohteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, kuvaamiseen ja havainnointiin. Menin yritykseen paikan päälle, seurasin palavereja ja yrityksen arkea. Sen lisäksi haastattelin työntekijöitä ja startupin johtoa. Lopputuloksena pohdin, miten nämä havainnot ja haastattelut heijastelevat sitä, miten organisaatiomuotoilusta puhutaan kirjallisuudessa startup-kontekstissa ja ehdotin ratkaisuja haasteiden ratkaisemiseksi.
Dipan tekeminen oli pääasiassa kivaa, koska siihen varatun ajan sai täysin käyttää tähän projektiin. Löysin aiheeni Infon koulutusjohtaja Risto Sarvaksen postauksesta ja pidimme viikoittaisia tapaamisia, joissa kävimme läpi työn edistymistä. On fiksua valita dippaa varten aihe ja yritys, josta on itse kiinnostunut ja jäinkin dipan jälkeen töihin kyseiseen startupiin.
Tuomo Laine
Miten tehdä jatkuvuus ja resurssiallokointipäätöksiä innovaatioportfolion kontekstissa?
Veikko Isotalo
Vaalikoneiden suunnittelu: Tarkastelussa suomalaiset vaalikoneet
Opiskelin Infon ohella politiikan tutkimusta Helsingin yliopistolla ja siellä graduni kirjoitettuani päädyinkin tekemään väitöskirjaa IntraComp-tutkimusryhmään, jossa tutkitaan puolueiden sisäistä valtakamppailua. Aloitettuani jatko-opinnot HY:lla olin saanut Info-opintoni diplomityötä vaille valmiiksi ja päätin, että haluan viedä myös Info-opintoni loppuun asti. Vaalikoneteema tuntui luontevalta, sillä olin väitöskirjatyössäni hyödyntänyt vaalikoneaineistoja ja perehtyny aihetta koskevaan kirjallisuuteen. Lisäksi huomasin keskusteltuani kavereideni kanssa vaalikoneista, että niissä on piilevää kompleksisuutta, jota peruskäyttäjä ei välttämättä huomaa.
Dippani oli hyvin designkeskeinen. Tutkin siinä, miten vaalikoneiden suositusten laatua voidaan parantaa vaalikoneiden kehittäjien näkökulmasta. Työni designlähtökohtina olivat vaalikoneiden avoimuus ja käyttäjäkeskeisyys. Opin työtä tehdessä paljon uutta esimerkiksi laadullisen tutkimuksen tekemisestä. Aihe leikkasi samanaikaisesti yhteiskuntaa ja tekniikkaa, joten se sopi loistavasti Infon kontekstiin.
Eppu Halmesaari
Selittävä koneoppiminen lentokoneen kääntöaikojen ennustamiseen
Kandin jälkeen lähdin opiskelemaan ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistoon, jonka vuoksi opintoni täällä Infolla hieman venähtivät. Halusin kuitenkin saada Infolla tutkintoni valmiiksi ja kyselin työpaikaltani Finnairilta, voisinko tehdä dippani heille. Olin opiskellut maisterin sivuaineena koneoppimista ja dippani yhdisti näitä kahta kiinnostuksen kohdettani, lentoalaa sekä koneoppimista.
Tutkin työssäni, kuinka koneoppimisen avulla voidaan ennustaa lentokoneiden kääntöaikoja. Käännöllä tarkoitetaan lentokoneen vastaanottamista ja valmistelua uutta lentoa varten. Siihen sisältyy esimerkiksi matkustajien poistuminen, matkatavaroiden kuormaus, siivous, koneen huolto, uusien matkustajien sisääntulo ja heidän matkatavaroidensa lastaus koneeseen. Kääntoajan lisäksi pyrin selittävän koneoppimismallin avulla ymmärtämään yksittäisen käännön merkittävimpiä tekijöitä ja eri tekijöiden välisiä riippuvuussuhteita.
Lentoyhtiöille on tärkeää, että lentokalusto olisi mahdollisimman paljon käytössä ja tällä hetkellä käännön pituuteen liittyy paljon epävarmuutta ja karkeita arvioita. Dippani onkin siten hyvin käytännönläheinen ja ajankohtainen.
Miikka Laitila
Datan monetisaatio: Data yrityksien uuden liikevaihdon pohjana
Tutkin dipassani, kuinka yritykset voivat hyödyntää dataa uusilla tavoilla, kuten luomalla uusia datapohjaisia palveluita tai tarjoamalla dataa toisille yrityksille, partnereille tai asiakkaille. Datan kaupallistamista on tutkittu hyvin vähän ja dipan kautta pyrin selkeyttämään ja määrittelemään tätä alaa ja sen mahdollisia tulevaisuuden suuntaviivoja. Syvennyin myös eri tekijöihin, jotka voivat olla esteenä datan kaupallistamiselle.
Dippaprosessi lähti liikkeelle niin, että otin yhteyttä muutamaan minua kiinnostavaan yritykseen ja keskustelimme mahdollisesta dippapaikasta. Yhteydenottovaiheessa minulla ei ollut vielä täysin selkeää ajatusta dipan aiheesta, mutta halusin sen liittyvän jollain tavalla dataan, alustatalouteen tai mahdollisesti johonkin täysin uuteen digitaalisen bisneksen ilmiöön. Keskusteluiden kautta löysimme sopivan aiheen Futuricella ja päädyin tekemään työni heille. Työssäni haastattelin eri yritysten johtoryhmätason bisnes- sekä data-asiantuntijoita ja selvitin, kaupallistaako heidän edustamansa yritys tällä hetkellä dataansa ja toisaalta, miksi sekä miten. Haastattelujen tekeminen nousevan aiheen osalta oli samalla sekä haastavaa että mielenkiintoista. Dipan lopputuloksena esittelin viitekehyksen, joka auttaa ymmärtämään datan monetisointia ja sen eri toimintatapoja.
Mari Hirvi
Digitaalisen asiakaskokemuksen hallinta graafisen paperin ostopolussa
Digitaaliset palvelut ovat muokanneet paljon ihmisten ostokäyttäytymistä ja odotuksia ostajina myös yritysmarkkinoinnissa. Lähdin tutkimaan dipassani sitä, miten digitaalinen kehitys näkyy perinteisellä ja konservatiivisena pidetyllä paperialalla. Lisäksi pohdin, kuinka paperialalla toimivan yrityksen kannattaisi hallita ja kehittää digitaalista asiakaskokemusta paperin ostoprosessissa. Tein työn toimeksiantona yritykselle, jossa olin ollut kesäisin töissä ja opiskelun ohella osa-aikaisena työntekijänä.
Alkuun haasteena oli löytää aihe, joka olisi kiinnostava sekä minun että yrityksen näkökulmasta, minkä vuoksi pallottelimme melko pitkään sopivaa aihetta. Pidin työssäni erityisesti teoriapohjan etsimisestä ja luomisesta, se oli kuin palapelin rakentamista. Empiirisen osuuden toteutin haastattelemalla yrityksen työntekijöitä.
Tuloksissa huomasin, että koko paperiteollisuuden ala on kiinni vanhoissa toimintatavoissa ja suurempi muutos digitaalisempaan ostokokemukseen vaatisi vanhojen toimintatapojen radikaalia uudistamista.
(Tämä dippa ei ole julkinen)
